Venäläisistä luennoista.

Tänään kävin ensimmäisellä luennollani Petroskoissa. Aiheena oli mikäs muukaan, kuin Bolshevikkien vallankumous 1917. Onneksi aihe oli "kohtuu" hyvin entuudestaan tuttu, joten ihan kaikkea ei tarvinnut ymmärtää. Huomasin, että venäläinen luentokulttuuri poikkeaa suomalaisesta melko paljon. Asiaa selittää osittain se, että venäläiset opiskelijat aloittavat yliopiston 17-, tai jopa 16- vuotiaina. Siksi luennon alettua mieleeni tulvi heti muistoja lukio- ja jopa peruskouluajoilta.

Astuessani luentosaliin opiskelijat, tai pitäisikö sanoa oppilaat, keskustelivat äänekkäästi. Keskustelujen aiheina olivat menneen ja tulevan viikonlopun bileet, sekä luonnollisesti naispuolisten oppilaiden vartalot. Luennoitsijan, tai paremminkin opettajan astuessa sisään luokka hiljeni ja kaikki nousivat perinteisesti seisomaan. Tätä seurasi nimenhuuto. Oi kultaisia nuoruusvuosia peruskoulussa!! Nimenhuudon jälkeen, opettajan alkaessa puhua takarivin "pahat" pojat vaipuivat lähes välittömästi lähes elottomaan sikiuneen. Heidän päänsä nousivat pöydältä vasta opettajan siirtyessä käsittelemään bolshevikkipuolueen puolueohjelmaa jolloin Lenin kuva räpsähti taululle.

Muistan selvästi ensimmäisen luentoni suomalaisessa yliopistossa. Ensimmäisenä luennoitsija toivotti kaikki tervetulleeksi TIEDEYHTEISÖÖN. Hän korosti, että kaikki yliopistossa, niin tutkijat kuten opiskelijatkin ovat samassa veneessä. Hän piti vuorovaikutuksen merkitystä ja sen harjoittelua ensiarvoisen tärkeänä. Asiat ovat toisin täällä. Luennot perustuvat hyvin pitälti teesien esittämiseen ja sen mieleenpainamiseen. Toisten näkökulmien merkityst ei korosteta. Kertaakaan ei tiedusteltu mahdollisia kysymyksiä ja itseasiassa ainut kysymys, jonka eräs tyttö esitti, koski taukoa. Voi toki olla, että opiskelijoiden aktiivisuus muuttu heidän osallistuessa seminaari-istuntoihin, mutta tämän luennon perusteella minulle jäi kuva, että heitä ei kannusteta tarpeeksi pohtimaan eri näkökulmia esimerkiksi bolshevikkivallankumoukseen liittyen. Noh henkilökohtaisesti en valita, sillä luvassa on helppoja opintopisteitä, kunhan vaan selviän venäjänkielisestä tentistä joulukuussa.

Tänään on luvassa filharmoonikkojen konsertti konserttitalolla. Lippuun jouduin uhraamaan jopa kolme euroa. Ostin alkuviikosta myös 7 euron lipun Tsaikovskin Joutsenlampeen. Näytös on vasta 10. lokakuuta, mutta paikkoja oli enää niukalti jäljellä. Siinäpä vasta venäläistä korkeakulttuuria parhaimmillaan.

Eipä muuta tälläkertaa. Over and out!!