Ensimmäinen viikko Petroskoissa

Privjet Oulu ja muu Suomi!!

Ensimmäinen viikko Karjalan tasavallan pääkaupungissa alkaa olla takana. 280 000 asukkaan kaupungiksi täytyy sanoa, että verrattuna nyt esimerkiksi Tampereeseen kaupungin syke on erittäin rauhallinen. Mistähän sitä aloittaisi... Matka Helsingistä Petroskoihin sujui oikein mukavasti. Rajanylitys sujui minubussillamme ongelmitta ja Venäjän puolella paikalliset duunarit olivat juuri saaneet valmiiksi noin 40 kilometrin pituisen tietyöurakan. Matka sujui siis suorastaan lentäen (bussikuskimme olisi luultavasti ajanut samaa 120 kilometrin tuntivauhtia hieman huonokuntoisemmallakin tiellä). Matkaan lähdetiin keskiviikkoaamuna klo 7:00 ja perillä Petroskoissa oltiin noin klo 20:00 illalla.

Vaihtoonlähtöpäätöstäni tehdessä minulle oli alusta asti selvää, että halusin asua perheen luona. Se on loistava mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin ja mikä tärkeintä KIELEEN. Tuntuu, että olen puhunut yhden viikon aikana enemmän Venäjää kun koko kolmen vuoden kieliopintojen aikana yliopistossa. Kaikki kunnia silti mainiolle kielikeskuksen opettajallemme!! Petroskoissa asetuin siis asumaan perheeseen. Tarkemminsanottuna asun Petroskoin pääkadun, Prospekt Leninin varrella yhdessä emäntäni Natalian ja hänen Vanja kissansa kanssa. Natalia puhuu pelkästään venäjää, joten kommunikointivaihtoehdot ovat vähissä, mikä on siis vain hyvä asia. Hän on erittäin kärsivällinen varsin puutteellisten venäjänkielentaitojeni kanssa ja toistaa lauseita suorastaan pedagogisella otteella. Hän laittaa minulle kaksi ateriaa päivässä ja ruoka on ollut jopa pelottavan hyvää. Tällä ruokavaliolla ja liikunnan määrällä lisäkiloilta ei Suomeen palatessa voi välttyä.

Ensimmäinen täysi päivä Petroskoissa oli torstai. Päivä kului lähinnä byrokratiaa hoitaessa. Kävin myös esittäytymässä Suomen konsulaatissa, josta sainkin jo kutsun itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Petroskoilaisittain. Illalla tavattiin sitten muita vaihtareita aivan urakalla. Suomalaisia vaihtareita Petroskoihin oli saapunut ilahduttavasti minut mukaanlukien 4 (periferia-Suomi ilahduttavasti edustettuna Joensuun, Linnanmaan, ja Rovaniemen edustajilla Helsingin edustuksen jäätyä yhteen). Lisäksi kaupungissa on vaihtareita Ruotsista, Belgiasta, Italiasta, sekä epämääräinen määrä kiinalaisia. Torstai-ilta sujui leppoisasti pubissa istuen ja puhelinnumeroita vaihtaen. Sain oman venäläisen numeroni vasta maanantaina erinäisten byrokraattisten seikkojen jälkeen.... samaan syssyyn hommasinkin venäläisen internet-yhteyden ja siitä alkaen yhteydenpito onkin muuttunut huomattavasti helpommaksi.

Perjantai sää oli harvinaisen sateinen. Tällä seikalla on Petroskoissa suuri merkitys, sillä kadut muuttuvat hyvin äkkiä suorastaan jokea muistuttavaksi virraksi. Tästä tietämättömänä marssin jalat puoleen pohkeeseen asti likomärkänä yliopistolle paperihommia hoitelemaan. Loppupäivä sujuikin flunssaa torjuessa, jossa toki onnistuinkin.

Lauantai oli vapaa-ajan aktiviteettien päivä. Päivä alkoi hienolla elokuvateatterielämyksellä. Resident Evil 4 afterlive venäjänkielisillä dubbauksilla toimi erittäin hyvänä aloituksena venäläisen elokuvan maailmaan...Juonen ollessa niin surkea ja ennalta-arvattava, ei ollut juurikaan väliä, vaikka kaikkia sanoja tullutkaan ymmärrettyä. Lauantai-illan aluksi kokoonnuimme ruotsalaisen ystävämme Matsin kotona etkoilemassa. Illan teemaan kuului venäläisen korttipeli Durakin opettelua, sekä Eskimo- termin soveliaisuuden pohtimista. Ilta huipentui matkalla paikalliseen yökerho Barceloonaan, jonka tunnelma ja yllättävän halpa hintataso yllättivät ja veivät mukanaan suomalaisen opiskelijan..

Sunnuntai sujuikin hieman hiljaisemmissa merkeissä muun muassa venäläiseen tv-tarjontaan tutustuessa. Maanantaina tapasin ensimmäistä kertaa Petroskoin valtionyliopstion historianlaitoksen apulaisprofessori Ilja Solometshshin. Sujuvalla suomenkielentaidollaan hän pelasti minut monelta väärinymmärrykseltä, ja ilmoitti minut ensimmäisille kursseilleni. Tämän syksyn opintojani tulevat näillä näkyvin olemaan "Venäläiset sotilaat Suomessa ennen vuotta 1917", "Suomalaisten fennomaanien toiminta venäläisestä näkökulmasta (lol)", "sekä Venäjän historia 1900- luvulla".

Kirjoitan tätä blogia tiistai-iltana. Tänään kävin ensimmäistä kertaa kunnon rankaisulenkillä kaiken mässäyksen jälkeen. Lenkkeily keskustassa on hieman vaikeaa. Pitkiä taipaleita on hankala löytää, joten täytyy juosta puistojen läpi ja pysähtyä odottamaan tienylitystä. Noh tuleepahan intervalliharjoittelua... Suomen armeijan kurssipukuni taisi lisäksi kerätä paikallisissa jonkinverran katseita...

No niin kello onkin jo puoli kaksi Moskovan aikaa. Ehkäpä tämä annos riittää ensimmäiseksi kirjoitukseksi. Lupaan, että tulevat kirjoitukseni eivät tule olemaan pelkästään facebook-päivitysten kaltaisia päivittäisiä tekemisluetteloita. Olisi tarkoituksena pohtia myös jotain ilmiöitä.

Eikait tässä muuta. Do zvidanija ja spakoinij notsi!!!

Heikki